Lempisavet, kas onko niitä?

Löytyykö suosikkia savista, kas siinä pulma. Yhtä ainoaa ei voi olla, koska erilaisiin töihin on erilaiset tarpeet ja yksi savi ei voi taipua kaikkeen. Vaikka moneen pystyisikin. Valinta käytettävästä savesta on enemmän intuitiivinen ja fiiliksen mukaan tapahtuva kuin pelkkää faktaa ja käytäntöä. 

Jokainen savi tuntuu työstettäessä itseltään. Ei ole kahta samanlaista. Ja koska työskentelen intuitiivisesti ja sormenpäillä, valinta on tunnepohjainen. Toki oma arvonsa on toivotulla lopputuloksella. Koska käyttämäni lasitteet reagoivat erilailla eri saviin, niiden yhteiselämästä uunissa tulee merkittävä osa lopulliseen valmiiseen työhön.

Arkisena perussavena kursseilla ja omissa töissäni käytän kotimaista savea. Se palaa vaaleaksi ja siten toistaa lasitteiden värit todennäköisimmin parhaiten. Sitä on miellyttävä työstää ja se kykenee kannattelemaan oman muotonsa isoimmissakin töissä. 

Toinen lempparisavi on musta savi, joko karkeana tai sileämpänä versiona. Mustan saven kanssa lasitteet elävät aivan omaa elämäänsä, joka tekee jokaisesta työstä 'koekappaleen'. Karkeammasta savesta on helppo muotoilla monimuotoisia töitä, isoja vateja ja astioita. Siinä toistuu useat savet kauniisti, joistain taas tulee erikoisia efektejä. Sileämpi savi on kaunista, viimeistellyn näköistä valmiina ja toistaa useimmat lasitteet luotettavammin kuin karkeampi kaverinsa. 

Kuvan veistoksissa näkyvä punainen savi on suosikkini lasittamattomiin veistoksiin. Se palaa uunissa kauniin väriseksi ja toimii hyvin ilman lasitettakin. Se on karkeaa ja kestää hyvin isoissa töissä rakentamista. Se on riittävän joustavaa kestääkseen muotoilua ja muokkaamista veistoksen pinnoilla. 

Harmaa, hiekan ja toffeen väriset savet ovat kivoja savia erilaisiin pienveistoksiin. Sellaisiin, joissa on kiva saada vähän vaihtelua lasitteisiin ja töiden ulkonäköön. Näistä savista tulee mukavan vinoseinäisiä valotaloja, ikiaikaisia hahmoja tai vaikka pieniä lampaita.

Kaikkien savien loppupaloista ja kuivuneista perkeistä kerääntyy kierrätyssankoon aina muuttuva kokoelma kierrätyssavea. Siitä valmistuu upeita simpukkalautasia tai -vateja tai maljakkoja, kuten kuvassakin on. Kierrätyssavesta saisi tasaisen väristä, jos sen sekoittaisi ja tekisi yhtenäiseksi. Mutta, missä se hauskuus sitten olisi?

Kuva @jenni pöytälaakso